Vitamiinit ja hyvinvointi

Ihminen on siinä mielessä kummallinen, että vaikka me tiedämme mikä meille on hyväksi, me saatamme tehdä juuri päinvastoin.

Me tiedämme myös tarvitsevamme eri vitamiineja eri tilanteissa elämäämme. Me myös osaamme ostaa niitä kaupoista, mutta aina emme jaksa kiinnittää kuitenkaan huomiota omaan hyvinvointiimme, vaikka se olisi tärkein tehtävämme.

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat elintärkeitä elimistön optimaaliselle toiminnalle. Jos et saa niitä riittävästi – tai jos saat niitä liikaa – tiettyjen vitamiinien kohdalla vaarana ovat erilaiset sairaudet ja sivuvaikutukset.

Vitamiinit ovat tärkeitä ravintoaineita, joita elimistö ei pysty muodostamaan itse, mutta jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle. Vitamiinit mahdollistavat tärkeitä toimintoja elimistössä. Jotkut vitamiinit pitävät yllä esimerkiksi immuunijärjestelmän toimintaa, kun taas toiset edistävät veren hyytymistä silloin, kun ihoon tulee haava.

Vitamiinit ja aivot

Aivot ovat ihmiskehon kaikkein tärkein elin. Mutta miksi? Kaikki ruumiimme toiminnot riippuvat aivojemme toiminnasta. Kun emme saa kaikkia tarvitsemiamme vitamiineja ja ravinteita, meiltä alkaa loppua energia, olemme väsyneitä ja ärtyisiä. Saatamme jopa sairastua.

Useimmat meistä eivät tiedä mitä vitamiineja aivomme tarvitsevat, jotta aivomme toimisivat kunnolla. Syömme enemmänkin sen mukaan miten otamme ruoansulatusjärjestelmämme huomioon tai sen miltä me näytämme kun katsomme peiliin.

Beetakaroteeni on vitamiini, jota emme saisi koskaan jättää ruokavaliomme ulkopuolelle. Tämä vitamiini muuttuu A-vitamiiniksi, ja se on myös sen toinen nimi. Sen suurin vaikutus on kehittää muistia, ja se auttaa aivosolujen suojelemisessa.

Kaikki B-vitamiinit ovat todella olennaisia hyvän aivojen toiminnan kannalta. Eritoten B1-vitamiinilla on suurenmoiset vaikutukset muistinmenetyksen ehkäisyyn. Myös B6-vitamiini on yksi täydellisimmistä vitamiinesta. Se tekee aivoille niin paljon kaikkea hyvää. Se tukee eri välittäjäaineiden, kuten dopamiinin, adrenaliinin, noradrenaliinin, gamma-aminovoihapon ja asetyylikoliinin luomista. B9-vitamiini toimii myös B6- ja B12-vitamiinin kanssa, ja se auttaa punasolujen luomisessa. Tämä taas auttaa hapetuksen kanssa, ja täten se on erinomainen aivoillesi. B12-vitamiini täydentää B-vitamiinien ryhmää, joista kaikki ovat ehdottoman välttämättömiä hyvälle aivotoiminnalle. Tämä vitamiini on itse asiassa kaikkein tärkein B-vitamiini.

C-vitamiini on voimakas antioksidantti. Se suojelee aivoja oksidatiiviselta stressiltä ja rappeuttavilta prosesseilta, joita kaikkien meidän myöhemmässä iässä ilmentyy. Sillä on suuri osa sairauksien kuten Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja muiden dementian muotojen ehkäisemisessä.

D-vitamiini

Kroppamme kehittää D-vitamiinia itsestään silloin, kun altistumme auringonvalolle. Me suomalaiset pääsemme nauttimaan tästä ilosta varsin harvoin, jolloin D-vitamiinilisä onkin erityisen tarpeen. Luonnostaan D-vitamiinia löytyy lohen, makrillin sekä tonnikalan kaltaisista rasvaisista kaloista sekä maksasta, munankeltuaisista sekä sienistä, mutta vitamiinin riittävä saanti on paras varmistaa purkista. D-vitamiini on tärkeää vahvoille luille, sillä se toimii erityisen hyvin kalkin sekä magnesiumin kanssa, ja sen puute näkyy usein väsymyksenä, särkynä sekä myöhemmin osteoporoosina. D-vitamiini myös laskee tulehdusta sekä parantaa vastustuskykyä.

Jodi

Moneen suolaan lisättävä jodi on elimistölle tärkeää ennen kaikkea kilpirauhashormonin tuotannon kannalta. Sitä tarvitaan myös sikiön aivojen sekä luiden parhaan mahdollisen kehityksen takaamiseksi. Luonnostaan jodia löytyy merikalasta, merilevästä, katkaravuista sekä muista merenelävistä sekä viljatuotteista. Erityisen tärkeää jodi on odottavalle äidille sekä vauvoille. Aikuisilla jodinpuutoksen merkittävin merkki on struuma, siis suurentunut kilpirauhanen, alentunut työteho sekä muutokset mielialassa. Krooninen jodinpuute voi myös aiheuttaa kilpirauhassyöpää.

Rauta

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan raudanpuute on maailman yleisin ravitsemushäiriö. Rautamineraali erotellaan kahteen eri osaan, eläinperäisistä tuotteista saatavaan hemirautaan sekä muun muassa linsseistä, pinaatista, kurpitsansiemenistä ja pavuista saatavaan kasviperäiseen nonhemirautaan.

Rauta on erittäin tärkeä kropan normaalin toiminnan varmistamiseksi. Se auttaa hapen kulkua soluissa, vauhdittaa verenmuodostusta sekä auttaa valkuaisaineiden imeytymistä ja kulkua elimistössä. Raudanpuutteesta kärsivälle tyypillisiä oireita ovat väsymys, heikotus, heikot työtulokset niin töissä kuin koulussa, vastustuskyvyn lasku sekä tulehtunut kieli.

Magnesium

Pähkinät, vihreät kasvikset, tumma suklaa, avokadot, banaani sekä täysjyvät sisältävät reippaasti magnesiumia, mutta ruokatottumusten muuttumisen vuoksi moni kärsii nykyisin sen puutteesta.

Magnesium on tärkeää siksi, että se auttaa yli 300 erilaisen entsyymin imeytymistä kroppaan, se häätää myrkkyjä sekä helpottaa erilaisten hermosignaalien kulkua. Magnesiuminpuutoksen ensimmäiset merkit ovat pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, väsymystä sekä heikotusta. Jos tila pahenee, saattaa myös ilmetä lihaskramppeja, kouristuksia, käytösmuutoksia sekä ongelmia sydämen toiminnassa. Joidenkin tutkimusten mukaan magnesiumpitoinen ruokavalio myös laskee sydänkohtauksen riskiä.

Sinkki

Monet suomalaiset saavat ruokavaliostaan riittävästi sinkkiä, sillä sitä löytyy lähes kaikesta. Erityisen paljon sitä saa ruotoineen syötävästä kalasta, äyriäisistä, lihasta, siemenistä, pähkinöistä, auringonkukansiemenistä sekä vihreistä vihanneksista kuten pinaatista, parsakaalista sekä herneistä. Sinkki on elimistölle tarpeen vastustuskyvyn vuoksi, ja sinkki myös vauhdittaa erilaisten haavojen paranemista sekä parantaa haju- ja makuaistia.

Sinkinpuute puolestaan ilmenee lapsilla hitaana kehityksenä, teini-ikäisellä hidastuneena seksuaalikehityksenä sekä miehillä potenssiongelmina. Puutos saattaa myös aiheuttaa ripulia, hiustenlähtöä, haavoja, ruokhaluttomuutta sekä muutoksia makuaistissa.